Kun juoksin juoksin kuin rakkikoira
Kun itkin itkin tulvan kellarin nurkkaan
Kun nauroin nauroin ihmein tärisi vuodet
Kun paloin loppuun sammuin sateeseen yksin

Sain liian monta kertaa syksyn kevääseen
Sain liian monta kertaa syksyn
Sain liian monta kertaa syksyn kesäksein
Sen talven alta suojaan vein

Kun nauru pakeni mun luota nauroin
Kun murheet tunki päätä betonin alle
Mä käänsin selkäni ja unohdin kaiken
Mä olin hiljaa kun olisi pitänyt huutaa

Siellä pienen itsemurhan tein
Ihan pienen itsemurhan tein
Omaksi iloksein

Kun salit täytti koko lämpimän huoneen
Mä uljaan kelloin niin kuin kuningas
Kun myrsky raivosi ja repi mun juuret
Tein siitä laulun olin hilpeä

Tein liian monta kertaa myrskyn tyyneen
Tein liian monta kertaa myrskyn
Tein liian monta kertaa reiän totuuteen
Livahdin siitä sateeseen

Kun nauru pakeni mun luota nauroin
Kun murheet tunki päätä betonin alle
Mä käänsin selkäni ja unohdin kaiken
Mä olin hiljaa kun olisi pitänyt huutaa

Siellä pienen itsemurhan tein
Ihan pienen itsemurhan tein
Omaksi iloksein

Tein liian monta kertaa myrskyn tyyneen
Tein liian monta kertaa myrskyn
Tein liian monta kertaa reiän totuuteen
Livahdin siitä yksin sateeseen

Kun nauru pakeni mun luota nauroin
Kun murheet tunki päätä betonin alle
Mä käänsin selkäni ja unohdin kaiken
Mä olin hiljaa kun olisi pitänyt huutaa

Siellä pienen itsemurhan tein
Ihan pienen itsemurhan tein
Omaksi iloksein